Potilaat kokevat sähköiset terveyspalvelut hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi

”Sähköiset terveyspalvelut tarjoavat uusia kanavia asioida ammattilaisen kanssa. Samalla entisestään korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten roolia ohjaavana, kannustavana ja tukevana asiantuntijana”, sanoo filosofian tohtori (sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto) Eija Kivekäs.

Hänen väitöskirjansa ”Sähköisten terveyspalveluiden koettu hyödyllisyys ja koettu helppokäyttöisyys – potilaiden ja lääkäreiden arviot vaikutuksista” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa.

”Terveydenhuollon ammattilaisen kannustus sähköisen tiedon käyttöön on osoitettu tutkimuksissa merkittäväksi tekijäksi. Erittäin tärkeää on myös potilaan onnistumisen kokemus.”

Tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon vastaanotoilla asioivat potilaat ja lääkärit kokevat sähköiset terveyspalvelut hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi. Potilaat arvioivat sähköisten palveluiden käytön innostavan seuraamaan omaa terveyttään. He olivat halukkaita käyttämään sähköisiä palveluita ja luottivat niiden mahdollisuuksiin. Tutkimukseen vastanneet potilaat olivat 18–80 -vuotiaita.

Kivekäs kertoo, että sähköisistä terveyspalveluista toivottiin lisää tietoa. Palveluiden saatavuus koettiin vielä rajalliseksi.

”Verkkosivujen toivotaan olevan helppokäyttöisiä siten, että sivuilla surffailu etenee loogisesti ja sivukartta on näkyvissä. Asioimiseen toivottiin chat-ominaisuuksia”, Kivekäs kertoo.

Palvelun mielekkyys vaikuttaa käyttöhalukkuuteen

Sähköisten terveyspalvelujen käyttöön vaikuttaa henkilön ikä, koulutus ja kokemus terveydenhuollosta yleensä.

Tutkimuksen mukaan tiedotusta, koulutus ja ohjausta kaivataan.

”Palveluiden leviäminen haastaa niin palveluiden tuottajat kuin käyttäjät. Luottamuksellinen suhde potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä ja sähköisen tiedon käyttö yhdessä vastaanotolla lisäävät potilaan sitoutumista hyvinvointinsa ja terveyden ylläpitämiseen”, Kivekäs sanoo.

Tutkimukseen vastanneille tuttuja sähköisiä terveyspalveluja olivat Kanta-palvelut.

”Tutkimus osoitti, että palvelujen mielekkyys on merkittävä tekijä aikomuksessa käyttää sähköisiä terveyspalveluja. Sähköiset terveyspalvelut eivät pelkästään täydennä hoitoketjuja, vaan niiden tavoitteena on muuttaa ja osittain korvata perinteisiä hoitoketjuja ja nykyisiä toimintatapoja”, Eija Kivekäs sanoo.

Palvelut sopivat hyvin elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seurantaan ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurannassa. Pitkäaikaisen sairauden kanssa elämistä ja omaseurannan mahdollisuuksia voidaan tukea virtuaalisesti.

”Kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta eikä tahtoa sähköiseen asioitiin. Siksi on tärkeää seurata, kuinka sähköiseltä asioinnilta odotetut hyödyt toteutuvat. Lisäksi on tärkeää, että käyttäjät, niin asiakkaat, potilaat, potilasjärjestöt kuin ammattilaiset osallistuvat kehitystyöhön.”

 

 

About the author

Saara Liespuu on tiedottaja ja toimittaja. Navisec Healthin nettisivuilla hän esittelee alan toimijoita.