Miltä terapia-alojen tulevaisuus näyttää?

Terveyspalvelujen digitaalisuudesta on tulossa hiljalleen oletusarvo.


Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti sähköisten terveyspalvelujen käyttöön ja pitävät niiden saatavuutta tärkeänä. Terveyspalvelujen digitaalisuudesta on tulossa hiljalleen oletusarvo ei vain pelkkä lisä nykyisiin palveluihin. Asiakastarpeiden muuttuessa myös terapia-alan tulee kyetä monipuolistamaan palveluvalikoimaansa.

Terapiasarjan eri vaiheissa digitaalisia toimintoja voidaan käyttää perinteisten toimintamallien tukena. Suurimpina etuina voidaan pitää tiiviimmän yhteydenpidon mahdollistumista ja viestinnän monipuolistumista sekä tiedonkeruun helpottumista ja tiedon hyödyntämistä terapiatyössä. Todennäköisesti myös asiakkaan rooli tulee muuttumaan aktiivisemmaksi niin tiedon tuottajana kuin hyödyntäjänäkin.

Perinteisten vastaanottokäyntien merkitys ei häviä tulevaisuudessakaan, mutta niiden rinnalle tulee uusia terapian vaikuttavuutta tehostavia toimintatapoja.


Terapian toteuttamiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Uusien toimintatapojen ja palveluiden käyttöönoton tulee kyetä ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia ja helpottamaan terapeutin työskentelyä. Moni terapiasarjan aikana ilmenevä ongelma on ratkaistavissa toimintojen digitalisoinnilla.

Tiedonkeruu

Ongelma Ratkaisu
Tiedon kerääminen ja vastausten läpikäyminen vie
vastaanottoaikaa ja aiheuttaaterapeutilla ylimääräistä työtä.
Tiedonkeruun digitalisointi
Tiedonkeruu ei välttämättä toteudu systemaattisesti. Tiedonkeruun automatisointi

 

Asiakkaan ja terapeutin välinen viestintä

Ongelma Ratkaisu
Asiakkaan ja terapeutin välinen viestintä ei ole tietoturvallista ja se tapahtuu monilla eri kanavilla (sähköposti, tekstiviestit, WhatsApp, puhelut).
Viestinnän tapahtuminen monella eri kanavalla vie aikaa ja viesteihin tai soittopyyntöihin vastaaminen saattaa unohtua.
Asiakkaalla ja terapeutilla on käytössään yksi tietoturvallinen viestintäkanava, jolle yhteydenpito ohjataan.
Viestien hallinta ja ajankäyttö tehostuu.
Terapeutti ja asiakas ovat kontaktissa toisiinsa vain vastaanotolla. Terapian intensiteetti ja tehokkuus paranevat, kun matalan kynnyksen yhteydenotto mahdollista asiakkaan ja terapeutin välillä. Etävastaanoton hyödyntäminen konsultointi- ja kontrollikäynneillä.
Ohjaus ja neuvonta tapahtuu vain vastaanotolla, jolloin sisällön ymmärtäminen ja muistaminen saattaa jäädä vaillinaiseksi.Terapeutin ymmärrys asiakkaan arjesta ei ole riittävää. Terapeutti ei tiedä kunnolla, miten terapia toteutuu ja miten tilanne etenee vastaanottokäyntien välillä. Ohjauksen ja neuvonnan tukena digitaalista materiaalia (dokumentit, videot, animaatiot, verkkokoulutukset ym.) Asiakas pystyy siirtämään tietoa omasta arjestaan ja terapian etenemisestä (mittaridata, harjoitusten toteutuminen ym.) digitaalisesti suoraan terapeutille.

 

 

Terapiasarjan kesto / terapiakertojen lukumäärä

Ongelma Ratkaisu
Terapiasarjan kesto jää usein liian lyhyeksi. Terapiakerrat loppuvat oireiden vähentyessä. Digitaalinen tiedonkeruu mahdollista asiakkaan tilanteen kontrolloimisen. Terapiasarjaa voidaan jatkaa esim. verkkovalmennuksella, kun varsinaisille vastaanottokäynneille ei enää välttämätöntä tarvetta. Terapiasarjan keston pidentyminen ylläpitää asiakkaan motivaatiota kuntoutumiseen ja parantaa terapian vaikuttavuutta.

 

Asiakastyytyväisyys

Ongelma Ratkaisu
Asiakaskokemus rajautuu siihen mitä terapiakäynneillä tapahtuu. Toimintatapojen monipuolistuminen ja tehostuminen parantavat terapian laatua, vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta. Terapiasta tulee osa asiakkaan arkea.

Lähde: Hyppönen Hannele, Ilmarinen Katja. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

About the author