Etäkuntoutus – Mitä ja miksi

Mitä etäkuntoutus on?

Etäkuntoutus on määritelty erilaisten etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteelliseksi käytöksi kuntoutuksessa. Samoin kuin muukin kuntoutustoiminta se on ammattilaisten ohjaamaa ja seuraamaa ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu (5).  Etäteknologisiksi menetelmiksi voidaan laskea tekstiviestit, puhelinsoitot, internet, seurantamittarit, video- tai televisio-ohjaus sekä erilaiset sovellukset tai näiden yhdistelmät. Etäkuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä voidaan ryhmitellä käytetyn teknologian perusteella videoneuvottelu- (audio- ja videoyhteys), viestintä- (yhteys teksti-/pikaviestimen avulla), sensoriteknologiaan / puettavaan teknologiaan sekä ohjelmistopohjaiseen kuntoutukseen (sovellukset ja pelit) ja virtuaalitodellisuuden käyttöön (4).

Eri terapia-aloilla määritelmät voivat olla hieman erilaisia mutta yleisesti voidaan sano, että etäterapia on terapiapalveluiden järjestämistä etäteknologian avulla niin, että terapeutti on fyysisesti eri paikassa kuin kuntoutuja. Terapia voi olla joka reaaliaikaista, jolloin hyödynnetään esim. videoneuvottelua tai puhelinta, tai ajasta riippumatonta, jolloin menetelminä voidaan käyttää vaikkapa virtuaalista kuntoutusta tai verkkopohjaisia sovelluksia (7).

 

Mihin etäterapiaa voidaan käyttää?

Etämenetelmiä voidaan hyödyntää monipuolisesti eri kuntoutusmuodoissa, kuten fysio-, toiminta-, psyko- ja puheterapiassa sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa. Joillakin terapia-aloilla, kuten esim. puheterapiassa, etäkuntoutusta on käytetty kansainvälisesti jo useita vuosikymmeniä. Kuitenkin vasta aivan lähivuosina sen käyttö on vakiintunut pysyvämmäksi kuntoutusmuodoksi (2). Etäteknologian avulla terapeutti voi optimoida terapian ajoitusta, kestoa ja tehoa, mikä ei useinkaan ole mahdollista kasvokkain tapahtuvassa terapiassa. Etänä toteutettava terapia voi liittyä esim. kuntoutujan motivointiin, neuvontaan tai ohjaukseen ja sosiaaliseen tukemiseen (esim. palauteviestit) tai näiden asioiden yhdistelmiin. Etäterapia soveltuu erinomaisesti konsultaatioon, seulontoihin, tilanteen arvioimiseen sekä kuntoutuksen etenemisen seurantaan (2, 3, 7).

Reaaliaikaista ja ajasta riippumatonta etäterapiaa voidaan sekoittaa osaksi tavanomaista fyysisesti samassa tilassa tapahtuvaa kuntoutusta, mutta toteutus voi tapahtua myös kokonaan etänä. Ajasta riippumattomassa terapiassa voidaan hyödyntää valmiita oppimisympäristöjä (esim. nettiterapioissa). Verkkokuntoutus on sovellusohjelmien hyödyntämistä asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Verkkokuntoutus voi sisältää erilaisia tietopaketteja, yksilöllisesti valittavia harjoituksia ja ohjeita, harjoituspäiväkirjoja, keskusteluryhmiä ja uutiskirjeitä (6,7).

Etäkuntoutuksessa terapeutilla on tärkeä rooli. Ohjelmat ja sovellukset eivät välttämättä ole toimivia menetelmiä, jos niiden käyttö jää valvomatta, eikä niitä linkitetä varsinaiseen terapiaprosessiin. Lisäksi on huomioitava se, että kaikki asiakas-/potilasryhmät eivät ole valmiita näiden menetelmien käyttöönottoon ainakaan ilman ohjausta. Oikein käytettyinä erilaiset ohjelmat ja sovellukset voivat kuitenkin olla erinomaisia apuvälineitä terapian toteuttamisessa.

 

Etäterapiassa on erilaisten lisälaitteiden (esim. erilaiset sensorit, aktiivisuusmittarit) avulla mahdollista saada tietoa suoraan potilaan arjesta. Lisälaitteilla saatava tieto voidaan sähköpostin tai verkon välityksellä siirtää terapeutin nähtäväksi. Asiakkaasta tulee näin tiedon tuottaja, mikä vahvistaa hänen aktiivista roolia terapiassa. Asiakasta tuetaan ja kannustetaan tekemään aktiivisesti havaintoja omasta tilanteestaan sekä kuntoutumisen etenemisestä. Etäterapiassa asiakkaan oma rooli korostuu niin tavoitteiden asettamisessa kuin koko kuntoutumisprosessissa (7).

Perinteiseen vastaanotolla tapahtuvaan terapiaan verrattuna etäterapialla on monia etuja: Palvelujen saatavuus paranee terapiayritysten toiminta-alueiden laajentuessa ja palvelumuotojen lisääntyessä.  Terapeutin ja asiakkaan välisten kontaktien määrä lisääntyy, mikä voi johtaa kuntoutuksen intensiteetin lisääntymiseen ja mahdollisesti asiakkaan parempaan terapiaan sitoutumiseen.  Terapiaa voidaan toteuttaa asiakkaan omassa toimintaympäristössä (koti, työpaikka, harrastuspaikat ym.). Palveluiden laatu voi parantua, kun terapian sisältöä voidaan suunnitella ja toteuttaa keskitetysti isommalla asiantuntijajoukolla. Etäkuntoutuksessa käytettävien sisältöjen suunnittelu vaatii aluksi paljon resursseja, mutta kustannukset laskevat pitkällä aikaväillä, kun sisältöjä voidaan jakaa suuremmalle asiakaskunnalle. Tiivistäen voidaan sanoa, että etäkuntoutus voi parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin, parantaa terapiapalveluiden saatavuutta ja vähentää kustannuksia.

 

Etäterapian vaikuttavuus

Rintalan ym. (3) meta-analyysi osoitti, että etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus lisää fyysistä aktiivisuutta henkilöillä, joilla oli diagnosoitu sairaus, verrattuna tavanomaista tai minimaalista liikunnallista kuntoutusta ilman etäteknologiaa saaneisiin. Etäteknologian käytön vaikuttavuus havaittiin myös painonpudotuksessa, koetussa elämänlaadussa sekä sydänkuntoutujien ja MS-kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden lisääntymisessä.

Etäkuntoutus näyttäisi olevan vaikuttava menetelmä tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa. Etäterapian ja kasvokkain tapahtuvan terapian yhdistelmän vaikuttavuus toimintakyvyn suhteen arvioituna on parempi kuin pelkän kasvokkain tapahtuvan terapian. Verrattaessa etäterapiaa ja kasvokkain tapahtuvaa terapiaa keskenään vaikuttavuus kipuun ja toimintakykyyn näyttäisi olevan ryhmien välillä samanlainen (1).

Psykoterapiassa etänä toteutettu terapia on todettu käyttökelpoiseksi ja vaikuttavaksi menetelmäksi. Niin terapeutit kuin potilaatkin ovat tyytyväisiä menetelmän käyttöön. Etäpsykoterapiassa terapiasuhteen on havaittu kehittyvän yhtä hyväksi kuin kasvokkain tapahtuvassa terapiassa. Näyttö nettiterapian vaikuttavuudesta on jo sen verran vahvaa, että ne on otettu mukaan mm. masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito -suosituksiin (6).

Yleisesti ottaen tutkimusnäyttöä etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta on vielä suhteellisen niukasti ja tutkimuksissa käytetyt menetelmät ovat vielä vaihtelevia. Tämän hetkisen näytön perusteella etäkuntoutuksen mahdollisuuden ja hyödyt näyttäisivät kuitenkin olevan suuremmat kuin etäterapiaan liittyvät ongelmat. Vaikuttavuustutkimuksen puolesta etäterapian tulevaisuus näyttää lupaavalta.

 

Kirjallisuutta:

  1. Cottrell MA, Galea OA, O’Leary SP, Hill AJ, Russell TG. Real-time telerehabilitation for the treatment of musculoskeletal conditions is effective and comparable to standard practice: a systematic review and meta-analysis. Clin Rehabil. 2017;31(5):625-638.
  2. Naamanka J. Etäpuheterapia. Teoksessa: Salminen, A-L; Hiekkala, S; Stenberg, J-H. (toim) Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki 2016.
  3. Rintala A, Hakala S, Sjögren T. (toim) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145. 2017
  4. Rogante M, Grigioni M, Cordella D, Giacomozzi C. Ten years of telerehabilitation: A literature overview of technologies and clinical applications. NeuroRehabilitation. 2010;27(4):287-304.
  5. Salminen, A-L; Hiekkala, S; Stenberg, J-H. (toim) Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki 2016
  6. Stenberg J-H, Blanco Sequeiros S, Holi M, Kampman O, Kieseppä T, Korkeila J, Mäki P, Wahlbeck K, Joffe G, Häll P & Joutsenniemi K. Mielenterveyttä etänä? Suomen lääkärilehti. 2016; 71 (35): 2106-2111.
  7. Vuonovirta T. Etäfysioterapia. Teoksessa: Salminen, A-L; Hiekkala, S; Stenberg, J-H. (toim) Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki 2016.
About the author